Mindfulness

 
 

Mindfulness 

Mindfulness eli tietoinen läsnäolo juontaa juurensa vanhaan itämaiseen filosofiaan. Nykyään mindfulness on kuitenkin kiinteä osa länsimaista psykologiaa, lääketiedettä ja psykoterapiaa ja sen suosio on kasvanut nopeasti paitsi terveydenhuollossa, myös koulutuksessa ja liike-elämässä. Amerikkalainen Jon Kabat-Zinn alkoi kehittää 1970-luvulla meditaatioon perustuvaa ei-uskonnollista psykoterapeuttista hoito-ohjelmaa, jossa keskityttiin erityisesti rentoutus- ja stressinhallintamenetelmien luomiseen. Tästä sai alkunsa kahdeksanviikkoinen ohjelma ”rentoutus- ja stressinhallinta tietoisen läsnäolon avulla” (Mindfulness- Based Stress Reduction).

mindfulness
Tietoinen läsnäolo on sitä, että olemme valppaina nykyhetkessä ja että pidämme tietoisuutemme tarkkaavaisesti juuri tämänhetkisessä todellisuudessa

Tietoinen läsnäolo mielletään joskus rentoutumisharjoituksiksi tai sarjaksi erilaisia mielen tekniikoita. Kabat-Zinnin mukaan tietoinen läsnäolo tarkoittaa ennemminkin sitä, että ”havainnoimme kaikkea aivan tietyllä tavalla: tietoisesti, nykyhetkessä ja hyväksyen, ilman arvostelua”. Tietoinen läsnäolo ei siis tarkoita vain jotain tiettyä mielentilaa tai mielen sisältöä. Se tarkoittaa tietynlaista suhtautumista kokemuksiimme, riippumatta siitä, millaisia nuo kokemukset ovat. Tietoinen läsnäolo on sitä, että olemme valppaina nykyhetkessä ja että pidämme tietoisuutemme tarkkaavaisesti juuri tämänhetkisessä todellisuudessa.

Tutkimusten mukaan tietoisen läsnäolon kehittäminen parantaa keskittymistä, tarkkaavuutta ja vuorovaikutustaitoja.

Tietoista läsnäoloa harjoittamalla opetellaan oikeastaan luomaan hyödyllisiä mielen tottumuksia. Eipä ihme, että mindfulnessin myötä on saatu lupaavia tuloksia niin monella eri elämän alueella. Tutkimusten mukaan tietoisen läsnäolon kehittäminen parantaa keskittymistä, tarkkaavuutta ja vuorovaikutustaitoja. Lisäksi siitä on apua myös impulsiivisuuteen liittyvissä pulmissa sekä ahdistuneisuuden ja masennuksen aiheuttamissa ongelmissa. 
Harjoittelun myötä opit suuntaamaan huomiosi tietoisesti juuri sinne, minne haluat. Opit ajattelemaan selkeämmin ja hallitsemaan tunteitasi paremmin. Tietoinen läsnäolo voi auttaa myös kestämään elämän ylä- ja alamäkiä sekä ajoittaista elämään kuuluvaa stressiä.

Harjoittele tietoista läsnäoloa

Tietoinen läsnäolo on taito, joka kehittyy harjoittelemalla. Opettelussa käytetään apuna erilaisia tekniikoita ja harjoitteita – näin treenataan ”mielen lihasta”. Vähitellen tietoisesta läsnäolosta voi tulla tottumus ja oleellinen osa omaa arkea. Tällaista mielen taitoa kehittämällä on mahdollista itse vaikuttaa omaan hyvinvointiin ja terveyteen. Mindfulness ei kuitenkaan ole mikään kaikkivoipa ”ihmelääke”. Sen tavoitteena ei ole ikävien tunteiden poistaminen tai niiden poistaminen, eikä ”mielen tyhjentäminen”. Harjoittelulla ei varsinaisesti pyritä edes saavuttamaan rentoutumista tai hyvää oloa vaan tietoinen läsnäolo on omien tunteiden ja ajatusten kohtaamista sellaisina kuin ne ovat. Tietoinen läsnäolo vain lisää kykyä elää kokemus juuri sellaisenaan.

Tietoista läsnäoloa on vaikea määritellä sanallisesti, sillä se on niin vahvasti kokemukseen ja kokemuksellisuuteen perustuva asia. Se on kuitenkin taito, jota voi opetella ja oppia. Harjoittelu ei ole vaikeaa ja jo lyhyt päivittäinen harjoite voi auttaa. Kokeile vaikka seuraavaa ja valitse ”helppo tapa” tai ”helpompi tapa”…

”Helppo tapa”: kiinnitä huomio hengitykseesi kahden minuutin ajan. Aina kun tarkkaavaisuutesi karkaa muualle, kohdista se lempeästi takaisin hengitykseen.

”Helpompi tapa”: istu kaksi minuuttia paikallaan tekemättä mitään (ja siirryt tekemisestä olemiseen).